
Nuorena tyttönä kävin kummitätini kanssa joskus sunnuntaisin kaupungilla ikkunaostoksilla. Muistan ne aurinkoiset iltapäivät, kun kuljimme pitkin keskustan katuja ja ihailimme näyteikkunoita. Siihen aikaan kaupat eivät olleet sunnuntaisin auki kuten nykyään eli voimme vain katsella tuotteita kadun puolelta. Keskustassa oli monia kivijalkakauppoja, joissa myytiin vaatteita, astioita, kodinkoneita, urheiluvaatteita, kukkia, leipomotuotteita… Tänä päivänä nuo ihanat kivijalkakaupat ovat suurimmaksi osaksi siirtyneet kauppakeskuksiin ja keskustamme alkaa näyttää valitettavasti aika tyhjälle. Haaveilen siitä, että niitä pikkukauppoja olisi vieläkin katukuvassamme. Ymmärrän toki, että halu siirtyä kauppakeskuksiin – ihmisten kokoontumispaikkoihin – on kaupankäynnin vuoksi tärkeää. Silti meillä on yhä edelleen onneksi yrittäjiä, jotka myyvät nyt tuotteitaan mm. kauppakeskuksissa, toki vielä niitä kivijalkakauppojakin onneksi löytyy.
Näiden yrittäjien tuotteet ja palvelut tuovat rikkauden kaikkien ketjuyritysten keskelle. Tuotteet ovat osittain ainutlaatuisia käsitöitä ja rakkaudella tuotettuja palveluita. On ihania sisustustavaroita, herkullisia leivonnaisia, taitavasti tuotettuja kauneudenhoitopalveluita, tuoksuvia kahveja, yksilöllistä asunnonvälitystä ja räätälöityjä remonttiapuja. On ensiarvoisen tärkeää näille yrittäjille, että me kaikki käyttäisimme heidän palvelujaan. He ovat niitä rohkeita ja työtä pelkäämättömiä ihmisiä, jotka tarjoavat meille erilaisia kokemuksia elättäen näin itsensä ja perheensä ja tarjoten työpaikkoja kaupunkilaisille.
Varsinkin nyt, kun maailma on mullistunut koronaviruksen alla ja jokaista meitä alkaa huolestuttaa oma toimeentulo, on tärkeää, että käytämme meidän paikallisten yritysten palveluja. Turvaamme siten näiden yrittäjien tulevaisuuden ja saamme jatkossakin nauttia kaikista heidän tuotteistaan ja palveluistaan. Mietin itse, kuinka usein käytän näitä palveluita ja päädyin laskuissani itseänikin hämmästyttävään lukuun! Viimeisen vuoden aikana olen ostanut ainakin 58:lta lappeenrantalaiselta yrittäjältä jotakin. Ihan varma en ole, että muistinko kaikki liikkeet ja yritykset, joissa olen vuoden aikana asioinut ja moni teistä on varmasti käynyt vielä useammassakin yrityksessä asioimassa. Nyt näissä poikkeusoloissa joudumme toki rajoittamaan liikkumistamme ja käyttäytymistämme, mutta monet paikalliset yritykset ovat käärineet hihat ja muokanneet todella nopeasti heidän palvelujaan, jotta niitä voidaan edelleen käyttää.
Ihmisellä pitää olla haaveita. Minun yksi haaveeni on, että vielä tulisi aika, että voin kävellä oman kummityttöni kanssa kaupungilla ja tehdä niitä ikkunaostoksia pikkuliikkeiden ikkunoista. Voimme poiketa samalla kahville ja leivonnaiselle sekä ostoksille myös sunnuntaina, joka nykyään on mahdollista ja näin osaltamme turvata pikkuliikkeiden tulevaisuuden muuttuvassa maailmassa.
Näihin tunnelmiin, Merja 🙂
#tuetaanpaikallista #vapaustyöhön #vapausyrittää #munjuttu

Vuosien aikana olen aina tilaisuuden tullen yrittänyt käydä avannossa, tietysti aina rantasaunan yhteydessä. Olen seurannut muiden avannossa pulahtamista ja pienten lasten lukuisia kastautumiskertoja. Itse onnistuin monista yrityksistä huolimatta kastelemaan polvet ja siinä kohtaa tuli tunne, että kuolen. Jalkoja särki ja poltteli. Luovutin, ei ole minun juttuni.
Asia on kuitenkin häivähtänyt mielessä usein, kiitos Instagramin ja Facebookin kuvien, tiede- ja hyvinvointilehtien artikkeleiden, ajatus avannosta ei ole jättänyt minua rauhaan. Asia alkoi lähentyä jo mantraa, joka häiritsee aktiivisesti ja siitä tuli näytön paikka itselleni.
Tuumasta toimeen. Lappeenrannassa keskustassa läpi talven voi käydä avannossa tai muuten vaan kylmässä vedessä ainakin kahdessa paikassa. Tässä kohtaa unohdetaan kaikkien ikiomat ihanat rantamökit. Paikoista toinen on Myllysaaren sauna, joka on vuoropäivin avoin naisille ja miehille. Pari kertaa viikossa on mahdollisuus käydä saunassa ja avannossa uimahallimaksun hinnalla. Toinen vaihtoehto on lunastaa kahdeksan euron avain, jolla voit käydä täältä vanhuuteen, niin paljon kuin haluat auki pidetyssä avannossa ja saat nauttia lämmitetystä pukukopista.
Kokeilin ensin saunaa. Loistava, ihana ja sosiaaliselle ihmiselle voimaannuttava paikka, mutta ehkä ihmisiä oli sittenkin hiukan liikaa, aukiolot rajalliset ja olihan se kertamaksu pakollinen. Seuraavaksi kävin lunastamassa avaimen pukukoppiin. Voin mennä milloin vaan, jopa sunnuntaina 😊
Ensimmäinen kerta oli aika pelottava. Olin yksin, oli ilta, kello lähenteli yhdeksää. Mitä jos jotain käy? Jo ohje neuvoo, että avantoon ei mennä koskaan yksin. No, ei muuta kuin uimapuku päälle ja reippaasti portaat alas ja Saimaaseen. Ja vauhdilla ylös ja takaisin lämpimään koppiin. Lähes hyperventiloin hetken ja sitten se tuli, mielettömän vahva lämmön tunne ja jonkinasteinen orgastinen kokemus. Ei muuta kuin pikaisesti uudelleen. Ja kolmannen kerran. Siitä se sitten lähti.
Pikkuhiljaa siirsin käynnit päivälle, viikonloppuina aamupäiviin ja korkeintaan alkuiltaan. Minua nimittäin avanto virkistää ja hävitän yöunet tunneiksi. Monelle käy päinvastoin ja uni tulee helpommin heti avannossa käynnin jälkeen. Tämä pitää vaan itse testata. Kolmen kerran tekniikasta olen päässyt yhteen uimakertaan, siis oikeasti uimakertaan. Uin pienen lenkin, tosin tämäkin lenkki lasketaan sekunneissa, mutta se riittää.
Innostukseni laantuvat usein nopeasti, mutta nyt näyttää, että kylmä vesi toimii hyvinvoinnilleni yhtä tehokkaasti kuin vuosia sitten aloitettu jooga. Sekin innostus on kestänyt ja miksi ei olisi? Harva kun luopuu vapaaehtoisesti asioista, joista saa paljon mielihyvää, on helppo toteuttaa ja tekevät vielä sinulle kaikin tavoin hyvää. Pidetään huolta itsestämme ❤